Pedagoginen käsikirjoitus 2

Opintojakson nimi: Luovan kirjoittamisen työpaja (5*3h)

Osaamisen/oppimisen tavoitteiden määrittely (mitä, millainen, missä, miten, miksi)

En opeta pidempää kurssia, joten OPS:n laaja-alaiset tavoitteet eivät olleet mahdollisia toteuttaa. Tekemispajoissani tärkeintä oli itse tekeminen ja aikaansaaminen. Pajassa oli rento tunnelma, jos huomioi miten aktiivisesti siellä työskenneltiin.

Kurssikokonaisuuden suunnittelu:

Kokonaisuuden suunnittelu, rakentaminen ja visuaalinen ilme. Opintojakson kuvaus, laajuus ja nimiöinti. Aikataulu, tavoitteet, oppimisen ja opiskelun idea, pelisäännöt, esittäytyminen, ryhmäytyminen, oppimistehtävät, työkalut ja niiden ohjeistus, materiaalit, ohjeet, ohjaus, tiedotus ja opetus, etenemisen seuranta ja arviointi sekä palaute.

Oppimisympäristö:

Oppimisympäristö oli hyvää B-tasoa. Toisten tiloissa toimimisessa on aina riskinsä, mutta se tuli taloudellisesti edulliseksi, koska ei tarvinnut maksaa tilavuokraa. Opettaja seuraa oppimisen edistymistä 15 minuutin välein tapahtuvissa tehtävien purku-sessioissa.

Oppimisprosessia jäsentävät tavoitekysymykset

Koska mestariksi tullaan vasta noin 10000 tunnin harjoittelun jälkeen, tämän 15 tunnin kurssin tavoite oli päästä hyvään alkuun tekemisen kanssa. En kuitenkaan masentanut oppilaitani kertomalla, että mestaruuteen on vielä yli tuhansien tuntien työ.

Ydinsisällöt: Kuvaa teemoista ydinsisältö käyttäen apuna tavoitekysymyksiä.  

Esim. käsitteet, ilmiöt, taidot, näkökulmat, teoriat, asianyhteydet jne.

Teemat eivät olleet laaja-alaisia esim. IT-kurssien tyyliin: tekoäly, tietoturva, verkkoliikenne, tietokanta, esitystekniikka, sisällöntuotanto, käyttöliittymät, vaan keskityttiin kirjoittamaan kirjoitusaktiviteettejä eri aiheista. Tehtävät itsessään olivat tavoitteita mahdollistavia alkusysäyksiä ja itsessään kysymyksiä jotka herättivät toimimaan.

Monipuolistin tehtäviä ja tekemistä aktivoivaa aineistoa, siten että vaikka eri pajoihin olisi tullut täysin eri ihmiset jokainen paja oli täysin itsenäinen oppimis ja tekemiskokonaisuus. Ydinsisältö oli kunnianhimoinen tavoite päästä FLOW-tilaan kirjoittamisaktiviteettejä työstettäessä.

Oppimisprosessin suunnittelu, aikaisempi osaaminen.

Pedagogisen viitekehyksen ja toteutustavan valitseminen (menetelmät)

Ohjauksen tavoite yleisesti

Prosessin suunnittelu eteni ensimmäisestä tehtävästä hitaasti edeten noin kahteensataan erilaiseen tehtävään, näistä lopullisiin kurssitehtäviin tuli siis 50 kpl ja kotitehtäviä taisi olla noin 30-40 kpl.

Opiskelijan aikaisempi osaaminen ei rajoittanut tai estänyt tekemispajoihin osallistumista. Jokainen lähti omalta nykytasolta ja kehittyi tehtävä kerrallaan-

Ohjaus oli minimoitu. Ohjaaja oli fasilitaattori ja mahdollistaja joka antoi kirjoittajille alkukipinöiksi tehtäviä ja  työrauhan keskittyä tekemiseen.

Oppimistilanteiden yksityiskohtainen suunnittelu

Oppimistehtävät = kirjoitusaktiviteetit.

Oppimisympäristö = rauhallinen tila jossa on työskentelyrauha.

Oppimateriaalit ja työkalut = talo tarjoaa kaikki materiaalit ja osan työkaluista.

Oppijan tiedonprosessointi, toiminta ja vuorovaikutus = mielikuvitus, alitajunta ja kaikki aiemmat kokemukset elämässä

Ohjauksen suunnittelu:

• Ohjauksen tavoitteet?

Ohjaaja tarjoaa alkusysäyksiä ja yrittää olla häiritsemättä luovaa työskentelyä.

• Millainen ohjaus parhaiten tukee opiskelijan työskentelyä?

Minimaalinen, jotta ehditään tekemään mahdollisimman paljon kirjoittamis-aktiviteettejä.

• Millaisia ohjausmenetelmiä ja –tyylejä sekä välineitä käytetään?  

Lyhyitä pohjustuksia ja vieläkin lyhyempiä teoriaosuuksia.

• Miten opettaja seuraa oppimisen edistymistä?

Tarkkailemalla ja havainnoimalla synnytetyn tekstiaineiston laatutasoa.

• Kuinka paljon opettajalla on aikaa käytössä ohjaukseen?  

Periaatteessa olisin voinut tarjota joillekin oppilaille jotain erityistä tukiopetusta, mutta koska aikaa oli rajallisesti, niin panostin kaikkeni saadakseni aina seuraavan pajan toimimaan mahdollisimman hyvin. Pajojen loppupuolella tarjosin mahdollisuutta ja toivoinkin saavani tekstikokonaisuuksia sähköpostitse ja kaksi osallistujaa lähetti minulle laadukkaita tekstejä. Ne olivat tunneille tehtyjä lyhyitä kohtauksia, suunnitelmia, runoja tai tarinoita.

Palautteesta:

Välitön pikapalautetta heti tehtävän jälkeen ei ollut koskaan kriittista tällä kyseisellä kurssilla. Kriittisen palautteen kurssi täytyy järjestää erikseen. Lisäksi oli mahdollista lähettää opettajalle tekstejä joista annoin palautetta ja tarjosin parannusehdotuksia.

Arviointikriteerien määrittely: Mitä arvioidaan? Kuka arvio? Millä tavoin arviointi tehdään?

Itsearviointi. Lisäksi vertaisryhmän välitön reagointi toimii palautteena, jota täytyy osata lukea rivien välistä.

Varsinaisesti ei arvioida mitään, eikä puututa juuri mihinkään niin kauan kuin homma sujuu ja edistystä tapahtuu. Teoreettista yksityiskohtaista arviointia ei sotketa liikaa mukaan alkuvaiheen tekemisoppimiseen.

Oppimisprosessin tekeminen näkyväksi opiskelijalle ja oppimisprosessin tukeminen mm. verkon avulla

Verkko oli optiona keskustelufoorumiksi, mutta koska homma sujui niin hyvin, en ottanut sitä sotkemaan toimivaa kokonaisuutta. Kurssin loppuvaiheessa tarjosin ryhmäläisille mahdollisuutta perustaa yhteinen FB-ryhmä kirjoittamisharrastamisen tueksi. Vastaavia ryhmiä on toki jo olemassa useita joten helpointa lienee liittyä suurempaan yhteisöön ja aloittaa aktiivinen kommentointi ja osallistuminen ryhmän sosiaaliseen yhteistoimintaan.

Uniikkia aateriaalia tarjosin mm. generoitujen sanalistojen muodossa. A4-paperit ja kynät, sekä alleviivaustussit olivat tarjolla tehtäviä varten. Lisäksi muutama kassillinen kirjoja, lehtiä ja tarinapelejä tehtävien monipuolistamiseksi.

Oppimisprosessin toteutus: Toteutetaan oppimisprosessi ja arvioidaan jatkuvasti sekä omaa että opiskelijoiden työskentelyä ja oppimisen etenemistä.

Tehdään tarvittavia muutoksia kun havaitaan ettei prosessi toimi suunnitelman mukaan.

Prosessi alkaa nyt ja jatkuu niin kauan kuin kirjoittamisharrastus jatkuu. Tärkein tavoite on varmaan saada osallistujat kirjoittamaan myös kurssin jälkeen. Tästä ei kuitenkaan saada palautetta, ellei opiskelija tule jatkokurssille. Tarjoamalla jatkokursseja, on suurempi todennäköisyys että osallistujat jatkavat hyvin itsetuntemusta kehittävää kirjoittamista kurssin ulkopuolella.

Reflektio. Opiskelijapalaute ja oma arvio opintojakson toteutuksesta

- kehittämistarpeiden määritteleminen ja opintojakson/moduulin uudistaminen

Palaute oli niin hyvää ja rivien välistä lukemani palauta vielä parempaa, sillä osallistujat tulivat yhä uudelleen vapaaehtoiselle ilmaiskurssille lauantai-aamupäivisin.

Koska tämä oli ensimmäinen kerta kun tämänkaltaisen kokonaisuuden suunnittelin ja toteutin, puutteita ja kehittämiskohteita varmasti jäi. Niitä hiotaan ja suunnitellaan lisää tuleville kurssille. Lisäksi otan tulevaan ohjelmistoon pareittain tehtäviä kotitehtäviä kurssilaisten sitouttamisen, ryhmäyttämisen ja yhteishengen parantamiseksi.