Valikoituja Tutustustumisleikkejä

TUTUSTUMISLEIKEISTÄ
Kirjassa Ryhmä toimimaan : vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön (Eija Leskinen) oli 265 kpl erilaisia leikkejä ryhmätyöskentelyn tehostamiseksi. Suurin osa oli hieman lapsellisia aikuisille, vaikka oli merkitty että sopii myös aikuisopiskelijalle. Varmasti sopii ja mikäpäs sen tehokkaampi keino tutustua ryhmään kun leikkiä yksinkertaisia leikkejä. Kaikki osaavat leikkiä - tai ovat ainakin joskus osanneet. 

Leikkejä voi hyödyntää sellaisenaan tai muutella ja yhdistellä mielensä mukaan. Pääasia että osallistujilla on hauskaa. Leikkien tavoite on päästä eroon epämielyttävästä ja häiritsevästä jännittämisestä. Leikin riemu löytyy kyllä, kun vain heittäytyy mukaan.

Valitsin kirjan sadoista leikeistä muutamia suosikkejani, joita esittelen tässä blogissa. Aluksi muutama improvisaatioleikki:

94 Sankareita: kesto 10 min. Osallistujat sopivat ohjaajan kanssa harjoituksen aiheen. Aiheeksi voidaan valita sarjakuvasankarit, satuhahmot, elokuvasankarit, televisiosta tutut, laulajat, bändit, urheilijat. Tämän jälkeen osallistujat saavat keksiä aihealueelta oman sankarinsa ja esittävät sitä. Muiden tehtävä on arvata, mistä on kyse. Esityksessä saa käyttää ilmeitä, eleitä, puhetta ja liikettä. Jos kukaan ei arvaa, voidaan antaa vihjeitä tai kertoa oikea vastaus. Sen jälkeen samasta sankarista pitävät saavat kertoa oman mielipiteensä ja perustelut ihailulleen.

95 Työmaalla tehtävät työt. Yksi aloittaa jonkin työn, muut tulevat mukaan ja lopulta kaikki tekevät jotain.

96 Kenkien jutustelua. Toteutus mieluiten kenkäkorteilla tai kenkävalokuvilla, ettei tarvitse ottaa kenkiä jalasta. Puhelimeen tallennettuja kenkäkuvia voi hyödyntää. Kenkäjutustelu voidaan toteuttaa nukketeatterimaisena, jossa puhelimet/kenkäkortit puhelevat toisilleen. Kesto noin 20 min.

97 Tarinan kerrontaa. Kiertävä sanarinki tai lauserinki jossa aina seuraava ringissä sanoo tarinan jatkoksi sanan, kaksi tai kokonaisen lauseen.

98 ABC-keskustelua. Eka lause alkaa A-kirjaimella jne...
Liisa: Aamuisin nukun pitkään, mutta iltapäivällä on kiva tavata ystäviä
Satu: Bonjour, oletko syönyt ranskalaisia perunoita Pariisissa?
Liisa: C-vitamiini on minun juttuni. Riisiä tiistaisin ja torstaisin, perunoita en syö juuri ollenkaan, ehkä joskus sunnuntaisin kun olen äidin luona sukuloimassa jos siellä ei ole tarpeeksi kasviksia tarjolla.
Satu: Daniel-poikani teki tänään kaksi maalia helsinki-cupissa
Liisa: Eikä. Olitko katsomassa ja milloin on niiden seuraava peli?
Satu: F-junnut pelaa Puistolan keskuskentällä huomenna klo 12:30. Pääsetkö katsomaan?
Liisa: Gabriel tulee ainakin, yritän itsekin ehtiä, vähintään ensimmäiselle jaksolle. Iltapäivällä on kokous, mutta voin yrittää siirtää sitä tai delegoida sen jollekin muulle.

99 Tekstistä nukketeatteriesitys. Kesto 45 min. Yksin tai ryhmässä keksitään tarinaideoita. Ensin hahmotellaan ja kirjoitetaan yksin tai pareittain alustavia ideoita. Ryhmässä valitaan yksi jatkokäsittelyyn, josta tehdään nukketeatteriesitys.

100 Ajan virtaa. 30 min. Välineet: tekstejä. 

Ennakkovalmistelut: Ohjaaja ja ryhmäläiset tuovat tekstejä. Ohjaaja valitsee työskentelytavan.

a) Ryhmä esittää tutun tekstin juonen minuutin lyhennelmänä
b) Ryhmä lukee jonkin runon, sadun, kirjan tai muun tekstin ja kokoaa tekstistä juonen olennaisimmat kohdat. Ryhmä esittää jutun lyhennetyn version toisille. Esityksissä voidaan käyttää lavastusta, puvustusta, tarpeistoa, valoja, musiikkia ja tehosteita.
c) Ryhmä muuttaa utun eri aika- tai tyylikauteen. Esim. esitetään Lumikki ja seitsemän kääpiötä nykyaikana tai jännitysnäytelmänä.

101 Tuote-esittelyä. Välineet: mainoksia, erilaisia esineitä, kaksi tuolia, pöytä.

Pari istuu peräkkäisillä tuoleilla ja yleisö päättää mitä he mainostavat. Ekalla eli puhujalla on kädet selän takana ja takana-istuva ottaa esineitä käteensä ja tekee niillä liikkeitä samalla kuin puhuja kertoo tuotteesta elävästi. Yleisö keksii puhujalle ammatin. Esineinä ovat esim. kynät, kumit, vihkoja, purkkeja. Esineet eivät tietenkään ole sitä, miltä oikeasti näyttävät, vaan kynä voi olla sakset, rokotuspiikki, kävelykeppi, hiilikuitukeihäs tai ihan mitä vain.

102 Ajatusten lukua. 30 min.

Parit improvisoivat. Pareista toinen kertoo tarinaa tai pitää puhetta ja toinen toimii ajatusääninä. He vuorottelevat koko ajan niin, että kertoja sanoo puheenvuoronsa ensin ja sen jälkeen yleisö kuulee kertojan ajatukset. Kertojan ja hänen ajatusten välillä voi olla samankaltaisuutta tai ristoriitaa. 

K: Onpa kiva tavata teidät kaikki taas kerran.
A: (En olisi millaan jaksanut tulla tänne. mitä ihmettä varten näitä tapahtumia oikein pitää järjestää.)
K: Tämä on todella hieno kokoontumispaikka
A: (Täällä voisi järjestää sukujuhlat. Voi kun on jano. Ja vessahätä.)

103 Kirje. 20 min
V: tyhjiä kirjekuoria, paperia (ohjaaja varaa välineet)

Osallistujat keksivät pienen esityksen annatusta aiheesta. Aiheena on kirje. Jokaisella ryhmällä on erisisältöinen kirje. Ryhmäläiset miettivät kuinka eri ihmiset reagoivat kirjeen sanomaan. Suunnittelun jälkeen esitetään tuotokset. Jos jokin ryhmä ei keksi ideaa, tässä muutama vinkki.

Kirjeessa on kännykkälasku, ilouutinen, voitto, suru-uutinen, mainos.
Kirje on tullut väärään osoitteeseen.
Kirje on kastunut ja teksti on lukukelvotonta.
Kirje on rakkaalta ihmiseltä.

104 Yllättävät lauseet. 20 min
V: lausekortteja (liite 20), tapahtumapaikkakortteja (liite 8)

105 Maneerit jyrää (kirjassa on jotain maneerikortteja (liite 11) ja tapahtumapaikkakortteja. 

Ei näitä korttileikkejä oikein pysty suositella. Tai sitten pitää tehdä itse lauseita tai maneereita. 

KIELELLÄ LEIKITTELYÄ:

88 Sanasotaa

Pareittain tai pienessä ryhmässä.

A) aloittaja sanoo sanan. Seuraava sanoo sanan, joka alkaa edellisen sanan lopputavulla. Esim. Ta-lo, lo-ma, ma-to, to-ri, ri-ma, ma-ja. Jo sanottua sanaa ei saa käyttää uudelleen.

B) Ensimmäinen sanoo sanan, toinen/seuraava vastaa sanalla joka hänelle tulee mieleen sanotusta sanasta.

C) Aloittaja sanoo sanan. Seuraava sanoo sanan joka liittyisi mahdollisimman vähän edelliseen sanaan.
C2) Aloittaja sanoo sanan. Jokainen ryhmän jäsen sanoo sanan joka liittyisi mahdollisimman vähän edelliseen sanaan.

D) Aloittaja sanoo jonkin sanan. Seuraava keksii lauseen, johon sana sopii. Tämän jälkeen hän sanoo uuden sanan, josta seuraava keksii lauseen.

E) Aloittaja sanoo kaksi sanaa. Seuraava keksii lauseen johon sijoittaa annetut sanat. Tavoitteena keksiä järkeviä lauseita.

F) Aloittaja sanoo kolme sanaa. Seuraava keksii sanoista pienen tarinan, jonka kertoo toisille.

{F2) Ryhmät esittävät tarinat erikseen tai yhdistävät kertojien tarinat yhtenäisiksi jutuiksi. }


PALAUTTEEN ANTAMINEN:

259: Ajatus ja puhekuplat

-osallistujat miettivät kurssia ja piirtävät paperille ison ajatus- ja puhekuplan ja kirjoittavat ajatuksensa ajatuskuplaan ja suullisen palautteen puhekuplaan. Lopuksi paperit kootaan seinälle yhteistä tarkastelua varten.


Kirjassa Ryhmä toimimaan oli lukuisia muitakin hyviä tutustumis-, ryhmätys- ja aktivointi-leikkejä. Alunperin oli tarkoitus että jalostaisin näitä eteenpäin, mutta toistaiseksi ne ovat enimmäkseen alkuperäisessä muodossa. Ehkä leikit olivat jo viimeistelty niin hyvin etten keksinyt niihin muutoksia. Todennäköisempi syy on ajan hallinta, aikataulukiireet ja sen sellaiset hyvät ja huonot selitykset. Olin pakotettu lisäämään tämän blogiini, koska halusin että blogini tekstit tulevat lähes kirjoittamisen aikajärjestyksessä ja nyt virtuaalisella työpöydällä odottaa muutama muu kirjoittamaton teksti. Eli päästäkseni eteenpäin, on joskus jätettävä pikkuisen keskeneräisetkin työt. Ehkä palaan leikkimuunnelmien kanssa ajan salliessa. Muistakaa leikkiä paljon ja kunnioittaa leikkitovereita. 

Lopuksi vielä bonuksena netistä löytyneistä ryhmäytymisleikeistä valitut omat suosikit.

1) TUTUSTUMIS-LEIKIT

Nimileikki
Muodostetaan piiri ja tutor aloittaa sanomalla nimensä. Vieressä istuva sanoo tutorin nimen ja oman nimensä perään. Leikki jatkuu ja viimeinen luettelee kaikkien nimet. Leikkiä voidaan muunnella siten, että nimen perään sanotaan esim. oma harrastus tai jokin muu mukava asia: esimerkiksi oman nimen ensimmäisellä kirjaimella alkava ruokalaji (Simo sillisalaatti).

Kerro paristasi itsenäsi
Jokainen ottaa parin ja haastattelee paria lyhyesti. Sitten jokainen kertoo vuorotellen paristaan itsenään.. Eli valaiseva esimerkki: sinulla on parina tyttö, jonka nimi on Maija ja joka asuu Korsossa ja pitää perunamuusista ja Frendien katsomisesta. Sinä kerrot Maijasta: ” Hei, minä olen Maija ja asun Vantaalla…” ja Maija kertoo asioita sinusta.

Pidän ihmisistä joilla…  (hyvä liikunta-tutustumisleikki hieman nuoremmille)
Osallistujat istuvat tuoleillaan ympyrässä. Ympyrän keskellä seisoo yksi osallistuja, jolla ei ole tuolia. Keskellä olija sanoo esim.: ”Pidän ihmisistä, joilla on siniset silmät!” Kaikki sinisilmäiset vaihtavat paikkaa toistensa kanssa, jolloin tuolittomalla on tilaisuus istua jonkun paikalle. Keskelle jäänyt jatkaa leikkiä sanomalla esim.: ”Pidän ihmisistä, joilla on raidallinen paita!” jne.

Samanlainen/erilainen
Ihmisellä on tarve kokea kuuluvansa toisiin, olla osa jotakin. Ryhmän alussa opiskelija miettii, kuinka hän liittyisi toisiin, mikä häntä yhdistää ryhmän muihin jäseniin. Samalla hänelle on tärkeää kokea olevansa erityinen, omata jotakin erilaista kuin mitä muilla on.

Ryhmä jaetaan pienryhmiin; 4-5 hengen ryhmät. Ryhmällä on paperi ja kynä. Kilpailun aikana on tarkoitus, että ryhmä saa kerättyä mahdollisimman monta asiaa, jotka ovat heille yhteisiä. Ne voivat olla asioita, joista jokainen pitää, ei pidä, tekee tai ei tee, jotakin jota kaikilla on tai ei ole jne.
Kilpailun jälkeen kukin ryhmä valitsee yhden asian, jonka näyttävät, esittävät muulle ryhmälle (pantomiimi, näytelmä, patsas jne.). Muu ryhmä arvaa, mistä on kyse.
Oleellista on, että kukin ryhmäläinen on osallisena ryhmän toimintaan, omalla tavallaan.

2) KUN JO TUNNETAAN-LEIKIT:

Kun jo tunnetaan -osan leikit edellyttävät, että ryhmän jäsenet tuntevat jo toisiaan ja että ryhmässä on turvallinen ilmapiiri. Seuraavia leikkejä kannattaa käyttää vasta myöhempien tutortapaamisten yhteydessä.

Hattu kiertää
Leikin vetäjä tekee etukäteen kysymyslistan, 15-20 kysymystä, joilla saa selville jotain henkilön luonteesta, mieltymyksistä, harrastuksista ja haaveista. Kysymykset voivat leikkijäiden iästä riippuen olla hyvinkin yksinkertaisia tai monimutkaisia, esimerkiksi: ” Mikä on lempiruokasi?” tai ”Mitä tekisit maailman parantamiseksi, jos voisit?”. Kysymykset kirjoitetaan lapuille, jotka laitetaan hattuun ja sekoitetaan.
Leikkijät istuvat piirissä ja hattu lähtee kiertämään. Ensimmäinen nostaa lapun ja lukee siinä olevan kysymyksen. Kysymykseen vastattuaan hän palauttaa lapun hattuun, jonka hän ojentaa seuraavalle. Leikkiä voidaan jatkaa montakin kierrosta. Jos kohdalle osuu toista kertaa sama kysymys, niin otetaan siinä tapauksessa uusi lappu.

Mitä haluaisin muuttaa…
Jokainen voisi kertoa vuorollaan itsestään jonkin piirteen tai ominaisuuden, josta haluaisi luopua tai jota haluaisi muuttaa. Tämä leikki lähentää ihmisiä ja tuo esille persoonallisuutta.

Pehmoleluilua
Istutaan ringissä. Pehmolelun saanut kertoo jotain itsestään aivan vapaasti ja heittää sen sitten eteenpäin seuraavalle. Lelun uusi saaja kertoo itsestään samat asiat ja lisää vaikka jonkin ihan turhan tiedon itsestään. Viimeinen joutuu tällöin kertomaan eniten itsestään, mutta lelun saa heittää useamman kerrankin jo aikaisemmin puhuneelle. Näin ryhmäläiset saavat tietää toisistaan juuri niitä asioita, joista ovat kiinnostuneita. Tämänkaltainen leikki toimii ainoastaan kohtalaisen pienessä ryhmässä.


LÄHDE: https://peda.net/jao/schildtin_lukio/opiskelu/rt/ryhm%C3%A4nohjaajalle/rlm/r