Oppimisen arviointimenetelmät työpaja - 3.10
Ensin esittelen pikaisesti kaksi muuta työpajaa joissa vierailin, sen jälkeen oman työpajamme kutsuvieraiden esitelmien purku.
Aamupaja alkoi pirteällä tutustumisleikillä jossa täytyi sanoa ensimmäiselle oma nimi ja seuraavalle aina edellinen nimi, kunnes sinulle sanotaan oma nimesi. Toimiva ice-breaker, vaikka ei varsinaisesti auta nimien muistamisessa (koska ihmiset esiintyvät väärillä nimillä). Menetelmä auttaa virkeystilan nostamisessa. Yhteisen hauskanpidon avulla keskittymiskyky ja rentous kasvaa.
Kiertävästä näyttely-oppiminen oli erinomainen menetelmä. Nopea kierto oli erittäin toimiva ja aktivoiva menetelmä. Välillä ehkä turhankin nopea, sillä olisi halunnut vielä antaa ideointipanosta edellisen ongelman lisäratkaisemiseen. Mutta ei auttanut, kun kello kilahti, kaikki vaihtoivat ryhmää pikaisesti ja kävivät uuden tehtävänannon kimppuun. Ryhmiä myös vaihdettiin lennosta eli joku aina jäi edelliseen ryhmään ja vain osa vaihtoi ryhmää. Tällöin se joka jäi aina esitteli tehtävänannon ja siihenastiset ratkaisuehdotukset.
Lopuksi kun oltiin kierretty kaikissa ryhmissä, saattoi usein joutua palaamaan omaan alkuperäiseen ryhmään ja omien alkuideointien lisäksi oli synnytetty suuri määrä uusia ideoita. Niitä ja kehittynyttä oman ajattelua hyödyntäen voitiin tehdä rastilta kooste joka esiteltiin muille ryhmille.
Ensimmäisen tehtävän tehtävänanto jäi itsellä aluksi hieman vinoutuneeksi kun ryntäsin kiireessä kirjoittelemaan, siksi ensimmäiset ideat ja ratkaisuehdotukset joita post-it lappuihin kirjoitin, olivat kaukana optimaalisista ratkaisuehdotuksista. Paluu ryhmään räväkän kiertämisen jälkeen auttoi hahmottamaan ongelmaa paremmin ja löytämään toimivan vastauksen kysymykseen muiden kiertoryhmien ratkaisuehdotuksia jalostaen.
Kolmos-rastilla ollut puumalli jäi omaan mieleen parhaiten. Sitä voinen hyödyntää monessakin asiassa. Opetuksen työkaluna, harrastustoiminnan apuna, jopa elämänhallinnan suunnittelussa.
Loppukiteytykset työpajan arviointiin liittyen toteutui lähes armeijamaisen ryhdikkäästi. Tyylikkäisiin nelikenttiin piti jokaisen kirjoittaa palaute tietystä tulokulmasta - ennen kuin pääsi lähtemään luokasta. Aamupajan anti oli niin raikas, että annan arvosanan ysipuoli.
Kuvia aamupajasta:
**
Toinen paja pidettiin heti ruokailun jälkeen ja vireystila ei ollut niin pirteä kuin aamusella. Ryhmien tehtävänä oli tutkia kolmea eri esimerkkitapausta ja niihin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Oman ryhmämme case-tapauksen päähenkilö oli tarjoilija-koulutettava, jolla oli työkokemusta mm. kahvilasta. Meidän piti tutkia saako tämä filosofian maisteri jotain hyväksiluettua tarjoilijan tutkintoa opiskellessaan. Päädyimme lopputulemaan, että mikäli kahvilatyöstä on hyvät työtodistukset ja kyseessä ei ole ollut nuorena suoritettu kesätyö, oppilas voi saada hyväksiluettua kahvilatyöhön liittyvän osakokonaisuuden. Sopivan haastavat tehtävänannot. Arvosana 8 1/2.
**
Iltapäivän viimeisen työpajan järjesti oma ryhmämme Pasila18. Aiheena oppimisen arviointimenetelmien heikkoudet ja vahvuudet. Tutkimuskysymyksemme olivat:
1) Millaisia erilaisia oppimisen arviointimenetelmiä on olemassa?
2) Mitkä näiden menetelmien heikkoudet ja vahvuudet ovat?
3) Voidaanko erilaisilla oppimisen arviointimenetelmillä saavuttaa yhdenmukaisia tuloksia?
Valitsimme 12 oppimisen arviointimenetelmää tarkemman tarkastelun kohteeksi. Ryhmien tulisi rakentaa jokaisesta menetelmästä mind map eli käsitekartta. MindMap on hyvä ideointimenetelmä, mutta sopii visuaalisesti näyttävänä ryhmätyön esittämiseen.
1 Osallistujat opettavat (oppilaat opettavat muita oppilaita)
2 Harjoitustyö
3 Miellekartta (mind map)
4 Demotilaisuus
5 Kirjalliset työt
6 Portfolio, kehittämiskansio
7 Projektityö
8 Tutkimusprojektit
9 Oppimispäiväkirja
10 Keskustelut ja vuorovaikutteiset tilaisuudet
11 Erilaiset tenttityypit
12 Vertaisarviointi
Tässä blogitekstissä keskityn lähinnä ryhmien esitelmäosioihin. Ryhmät saivat aikaan 12 valitusta aiheesta mielenkiintoisia mind-map esityksiä. Osa käytti verkkoa tiedonhankintaan, osa rakensi ja piirsi ajatuskartan mieleen tulevien ajatusten avulla. Olin ryhmämme sihteeri ja kirjoitin auki esitelmät koneelle, sillä läheskään kaikki ei tule ilmi mindmap-piirustuksista, joista löytyy kuvat Pasila 18:n blogissa.
Ensimmäisenä esitelmöi tuloksensa ryhmä, jossa oli ainoana vain 2 henkilöä. Muissa ryhmissä oli 3. Ryhmä teki nopeasti mind-mapit valmiiksi ja molemmat kirjasivat omat kommentit eri väreillä- ilmeisesti ajatukset erkanivat liikaa tai he vain halusivat tehdä työt itsenäisesti. Toinen tehnyt opetustyötä, toinen tutkijantyötä ja johtamistyötä projektipäällikkönä. Tässä heidän näkemykset ja sanomiset:
"Emme luettele nyt tässä kaikkia heikkouksia ja vahvuuksia, jokainen voi itse tutkia kuvista mitä saimme aikaiseksi. Toisen havainnot merkitty sinisellä, toisen punaisella."
Oppimispäiväkirja:
- itsereflektointi, oma kasvu, päiväkirja, prosessi kehittyy, oma kasvu, mitä on oppinut eri oppimisjaksoilla
- antaa mahdollisuuden oppimisen syventämiseen. Ja kasvuun. Kehityksen kaari.
- heikkous: täytyy olla jo jonkintasoinen kirjoittaja.
- kirjoittamisen kautta voisi yleensä vähemmän kirjoittava löytää uuden oppimistavan.
Keskustelut ja vuorovaikutteiset tilaisuudet:
- opinnäytetyön ohjaamisessa.
- motivaatiopulmien kanssa
- jos jää hommat tekemättä, keskustelu on tärkeää
- mahdollistaa jatkokysymykset
Projektityö:
- toinen puoli luokasta voi haluta toteuttaa kurssin eri tavalla. Jos vain on mahdollista. Tällöin ohjaajan pitää usein tuntea hyvin oppilaat.
- projektin pystyy jakamaan pienempiin osiin. Projektin suunnitelma on tärkeää.
- usein projektityössä arvioidaan enimmäkseen sisältöä
Kommentti: Opettaja joutuu ottamaan omaan työkalulaariin mahdollisuuksien mukaan useita arviointimenetelmiä ja tehdä niiden yhteisvaikutuksen avulla synergia-arviointi.
VIHREÄ RYHMÄ: ryhmän nimi tulee siitä että he käyttivät vihreää tussia käsitekartan laatimisessa.
Vertaisarviointi:
- vastaava taho arvioi ryhmän toimintaa
- sisäiset ja ulkoiset auditoinnit
- tukee osaamisen kehittämistä ja oppimista
- samalta alalta tulee tyyppejä vierailemaan, kritiikki voi olla liian lepsua tai tiukkaa
- balanssi rakentavan palautteen
Portfolio: arvioidaan omaa osaamista
vahvuudet: sanoittamisen ja havainnoinnin kautta:
- huonommatkin kirjoittajat saa mahdollisuuden
- jos ei osaa kirjoittaa, voi käyttää valokuvia, videoita jne..
- samalla voi arvioida omaa osaamista. Oman osaamisen reflektointi. Mitkä on sun omat kehittämistavoitteet?
heikkoudet: viidakko - liian laaja viidakko jos laittaa portfolioon kaikkea mahdollista, pelkona on eksyä viidakkoon
Tutkimusprojekti:
-laajempien kokonaisuuksien arviointiin
-syvällisyys, innovatiivisuus, kokonaisvaltaisuus
-miten pystyy tuoda tutkimuksellista työtä työpaikalle.
-yhdistää työn ja koulun jonkun hanketyön avulla - käytöntöön
Esimerkikina: PIKMA-arviointi ja kehittämismenetelmä toimintaperiaate:
-tausta varhaiskasvatuksessa, eri toimijoiden (perheet, työntekijät ja varhaiskasvatusjohto)
1) haastattelin asiakkaita (perheitä)
=> 2) ryhmäkeskustelu työntekijöiden kanssa
==> 3) uusi ryhmäkeskustelu aiempia tietoja hyödyntäen johtoportaan kanssa
KOLMAS RYHMÄ:
Erilaiset tenttityypit:
Kirjatentti
-suosii hyviä kirjoittajia. voidaan mahdollisesti antaa mahdollisuus tehdä suullinen tentti.
-helpompi verrata
Ryhmätentti?
Ajastettu verkkotentti:
-jos kärsit tenttijännityksestä, verkkotentti on kätevä olla tarjolla
-jääkö oppiminen pinnalliseksi - täytyy osata tuottaa vastauksia
-verkkotentissä korostuu luottamus - jos on sovittu saako käyttää materiaalia vai ei
MIND MAP
-opiskelija laittaa mindmap muotoon osaamisensa miellekartan muotoon
-opettaja näkee hahmottaako opiskelija kokonaisuuden
-vaatii substanssiosaamista, täytyy osata vaadittu asia
-nopeasti tarkastettav
-ei sovellu ainoaksi arviointimenetelmäksi'
-jokainen ajattelee asiat omalla tavallaan, joku toinen ei saa auki mind-mappia.
-- voisiko mindmapin purkamisessa olla opiskelija mukana?
Demotilaisuus:
-sopii eri aloille, arkkitehtuuri, pienoismalli, leipuri leipoo leivän eikä esitä leivän tekoa papreilla. Ei sovellu esim matematikkaan, mihin kirjatentti sopii paremmin.
Se voi olla piirustus, posteri, tms..
-demo on oman osaamisen näyttämistä
-demossa on oleellinen juttu - sitä voidaan käyttää vertaisarvioinnissa mutta demoon on tutustuttava alustavasti jo ennakkoon...
-ei sovellu joka asiaan
Kiteytys: edellistä kolmea menetelmää käytettynä oppilas saisi varmasti erilaiset arvosanat:
NELJÄS RYHMÄ:
Osallistuvat opettajat - oppilaat opettavat muita oppilaita
- yksilö opettaa, tai ryhmä opettaa
- heikkous on se jos ei osaa opettaa, se voi olla ahdistava kokemus ja epävarmuus näkyy
- itse ehkä opit, miten saat tuotua sen oppilaille
- helppo järjestää, sitouttaa opiskelijaa
-vie opelta resursseja pois
-esiintymistaidot karttuu
(pohdittiin että se olisi vertaisarviointi)
syväoppiminen vahvuutena - joudut itse opettelemaan asian hyvin perusteellisesti
Yliopettajien välikommentit:
# KIMMO: asiaan X perehdyttiin, vastuuteemat jotka piti avata esittämällä/opettamalla toisille pienryhmille, sosionomiopiskelijoiden täytyi sanoittaa eli kirjoittaa oppimansa auki. Menetelmänä haastava - paitsi opettajakoulutusohjelmassa.
# RUUT: AMK-pedagogiassa tehdään projekteja. Kokeilukulttuuri-projekti: projektin aloituskokous. Jaettiin Teema-alueet: tietystä asiasta, joku perheytyy asiaan, joku kokeilukulttuuriin. He perehtyvät asiaan ja opettavat sen muille.
Kirjalliset työt:
raportti, tiivistelmä, essee ja tutkielma (blogi)
sitä voi käyttää missä tahansa oppimisen/opetuksen vaiheessa.
-etänä, ei tarvita läsnäoloa
-arviointi voidaan kohdistaa useaan asiaan.
-miten toteuttettu, ilmaistu, esitetty, semma
heikkous: vaatii ohjausta. ei-kirjalliset ihmiset jäävät paitsioon. tehtävänannon pitää olla hyvin muotoiltu, että arviontikriteerit ovat riittävän kattavat. Plagiointiriski.
Harjoitustyö:
-harjoitustöitä pitää olla.
-voidaan tehdä yksin, parin kanssa, ohjattuna, tai ryhmissä.
-arvioidaan suunnittelua, ajankäyttöä, taitoa
-tekemällä, lukemalla, labratyö, suunnittelu, tiedonhankintatyö
-työsali, työmaalla, luentosalissa
-vaatii itsenäistä työtä,
-joudut lukemaan ohjeita ja toteuttamaan suuremman kokonaisuuden
-isompi kuin pelkkä kirjallinen työ
Osaamista, kirjallista ilmaisua, esiintymistä
Osaamista projekti , (kirjalliset työt), esiintymistä (osallistuvat opettajat)
Ryhmän kiteytys:-näidenkin kolmen hyvin erilaisen kombon yhdistelmä on vaikea toteuttaa
-Jos puhutaan 2-asteen tutkinnosta, ei voi olla pelkästään kirjallista työtä. pitäisi oppia tekemään myös käsillä töitä.
-TASAVERTAISUUS vaikea kysymys?
**
Hymyilevillä yliopettajilla on lopullinen totuus.
# KIMMO: Jos kurssivaatimuksiin kuuluu monipuolinen toteutus, pitää antaa mahdollisuus suorittaa koko kurssi kirjoittamalla tai pelkästään esittämällä.
# RUUT: Arviointi on kysymys joka puhuttaa? Pyritään löytämään ratkaisu, jolla arvointiin ei menisi niin paljon aikaa.
=> -siirrytään kapeampaan tarjontaan
=> -hlö-kohtaistaminen
# RUUT: arviointi ei ole ikinä tasa-arvoista. prosessi on niin monimutkainen. yhteisesti kuvatut arviointikriteerit mahdollistaa lähes tasa-arvoisen kohtelun.
Mitä arvioidaan?
-työsaliharjoitteet, projektityöt, pienempiä ryhmätöitä, pienempi osakokonaisuus, katsotaan miten se etenee. miten se kokonaisuusjatkumona menee eteenpäin. -luovuttamisesta ja kesken jättämisestä menettää pisteitä.
-voi olla lukihäiriötä ja sanasokeutta. vaikea löytää ongelmatapaukset ryhmästä ja niille pitäisi olla vielä lisäksi aikaa.
- koppityö: vaneriseinä johon sähkötöitä tehdään.
- työpajakampaaja:
PALAUTE:
- haastoitte meidät ajattelemaan ja tekemään, vaikka "me tiedetään jo nää jutut"
-eräs ryhmäläinen oli alussa hämillään että "meidänkö nää pitää keksiä nää vastaukset" Lopulta mieli kirkastui ja vastauksia alkoi syntyä
- 45-minuuttia oli sopiva aika, aikaa oli 15 minuuttia karttaa kohden
VASTINE:
Ryhmämme toimi fasilitaattoreina eli oppimisen mahdollistajina. Halusimme että opiskelijat joutuvat itse pohtimaan. Emme halunneet antaa valmiita vastauksia. Oikeastaan tehtävässä ei ollut oikeita eikä vääriä vastauksia. Mindmap toimii usein parhaiten ideoinnin apurina ja on harvoin paras aineiston esitysmuoto.
Arvioinnissa pitää miettiä, mitä arvioidaan. Voidaanko käyttää koko ryhmälle samaa arviointimenetelmällä. Erilaiset oppijat vaativat erilaisen arviointimenetelmän tasa-vertaisuuden saavuttamiseksi
Jos aikataulu olisi antanut periksi, mikä olisi ollut se arviointimenetelmä jolla haluamme että meidän työpajaa arvioidaan? -Mindmapin avulla tietenkin. Nyt ei ollut aikaa vaan nopea keskustelupalaute oli ainoa mahdollinen toteutus. Toisaalta saimme ohjaajalta YTO-pajaan liittyvän palautteen Mindmap-muotoisena (kuva alla).
Aamupaja alkoi pirteällä tutustumisleikillä jossa täytyi sanoa ensimmäiselle oma nimi ja seuraavalle aina edellinen nimi, kunnes sinulle sanotaan oma nimesi. Toimiva ice-breaker, vaikka ei varsinaisesti auta nimien muistamisessa (koska ihmiset esiintyvät väärillä nimillä). Menetelmä auttaa virkeystilan nostamisessa. Yhteisen hauskanpidon avulla keskittymiskyky ja rentous kasvaa.
Kiertävästä näyttely-oppiminen oli erinomainen menetelmä. Nopea kierto oli erittäin toimiva ja aktivoiva menetelmä. Välillä ehkä turhankin nopea, sillä olisi halunnut vielä antaa ideointipanosta edellisen ongelman lisäratkaisemiseen. Mutta ei auttanut, kun kello kilahti, kaikki vaihtoivat ryhmää pikaisesti ja kävivät uuden tehtävänannon kimppuun. Ryhmiä myös vaihdettiin lennosta eli joku aina jäi edelliseen ryhmään ja vain osa vaihtoi ryhmää. Tällöin se joka jäi aina esitteli tehtävänannon ja siihenastiset ratkaisuehdotukset.
Lopuksi kun oltiin kierretty kaikissa ryhmissä, saattoi usein joutua palaamaan omaan alkuperäiseen ryhmään ja omien alkuideointien lisäksi oli synnytetty suuri määrä uusia ideoita. Niitä ja kehittynyttä oman ajattelua hyödyntäen voitiin tehdä rastilta kooste joka esiteltiin muille ryhmille.
Ensimmäisen tehtävän tehtävänanto jäi itsellä aluksi hieman vinoutuneeksi kun ryntäsin kiireessä kirjoittelemaan, siksi ensimmäiset ideat ja ratkaisuehdotukset joita post-it lappuihin kirjoitin, olivat kaukana optimaalisista ratkaisuehdotuksista. Paluu ryhmään räväkän kiertämisen jälkeen auttoi hahmottamaan ongelmaa paremmin ja löytämään toimivan vastauksen kysymykseen muiden kiertoryhmien ratkaisuehdotuksia jalostaen.
Kolmos-rastilla ollut puumalli jäi omaan mieleen parhaiten. Sitä voinen hyödyntää monessakin asiassa. Opetuksen työkaluna, harrastustoiminnan apuna, jopa elämänhallinnan suunnittelussa.
Loppukiteytykset työpajan arviointiin liittyen toteutui lähes armeijamaisen ryhdikkäästi. Tyylikkäisiin nelikenttiin piti jokaisen kirjoittaa palaute tietystä tulokulmasta - ennen kuin pääsi lähtemään luokasta. Aamupajan anti oli niin raikas, että annan arvosanan ysipuoli.
**
Toinen paja pidettiin heti ruokailun jälkeen ja vireystila ei ollut niin pirteä kuin aamusella. Ryhmien tehtävänä oli tutkia kolmea eri esimerkkitapausta ja niihin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Oman ryhmämme case-tapauksen päähenkilö oli tarjoilija-koulutettava, jolla oli työkokemusta mm. kahvilasta. Meidän piti tutkia saako tämä filosofian maisteri jotain hyväksiluettua tarjoilijan tutkintoa opiskellessaan. Päädyimme lopputulemaan, että mikäli kahvilatyöstä on hyvät työtodistukset ja kyseessä ei ole ollut nuorena suoritettu kesätyö, oppilas voi saada hyväksiluettua kahvilatyöhön liittyvän osakokonaisuuden. Sopivan haastavat tehtävänannot. Arvosana 8 1/2.
**
Iltapäivän viimeisen työpajan järjesti oma ryhmämme Pasila18. Aiheena oppimisen arviointimenetelmien heikkoudet ja vahvuudet. Tutkimuskysymyksemme olivat:
1) Millaisia erilaisia oppimisen arviointimenetelmiä on olemassa?
2) Mitkä näiden menetelmien heikkoudet ja vahvuudet ovat?
3) Voidaanko erilaisilla oppimisen arviointimenetelmillä saavuttaa yhdenmukaisia tuloksia?
Valitsimme 12 oppimisen arviointimenetelmää tarkemman tarkastelun kohteeksi. Ryhmien tulisi rakentaa jokaisesta menetelmästä mind map eli käsitekartta. MindMap on hyvä ideointimenetelmä, mutta sopii visuaalisesti näyttävänä ryhmätyön esittämiseen.
1 Osallistujat opettavat (oppilaat opettavat muita oppilaita)
2 Harjoitustyö
3 Miellekartta (mind map)
4 Demotilaisuus
5 Kirjalliset työt
6 Portfolio, kehittämiskansio
7 Projektityö
8 Tutkimusprojektit
9 Oppimispäiväkirja
10 Keskustelut ja vuorovaikutteiset tilaisuudet
11 Erilaiset tenttityypit
12 Vertaisarviointi
Tässä blogitekstissä keskityn lähinnä ryhmien esitelmäosioihin. Ryhmät saivat aikaan 12 valitusta aiheesta mielenkiintoisia mind-map esityksiä. Osa käytti verkkoa tiedonhankintaan, osa rakensi ja piirsi ajatuskartan mieleen tulevien ajatusten avulla. Olin ryhmämme sihteeri ja kirjoitin auki esitelmät koneelle, sillä läheskään kaikki ei tule ilmi mindmap-piirustuksista, joista löytyy kuvat Pasila 18:n blogissa.
Ensimmäisenä esitelmöi tuloksensa ryhmä, jossa oli ainoana vain 2 henkilöä. Muissa ryhmissä oli 3. Ryhmä teki nopeasti mind-mapit valmiiksi ja molemmat kirjasivat omat kommentit eri väreillä- ilmeisesti ajatukset erkanivat liikaa tai he vain halusivat tehdä työt itsenäisesti. Toinen tehnyt opetustyötä, toinen tutkijantyötä ja johtamistyötä projektipäällikkönä. Tässä heidän näkemykset ja sanomiset:
"Emme luettele nyt tässä kaikkia heikkouksia ja vahvuuksia, jokainen voi itse tutkia kuvista mitä saimme aikaiseksi. Toisen havainnot merkitty sinisellä, toisen punaisella."
Oppimispäiväkirja:
- itsereflektointi, oma kasvu, päiväkirja, prosessi kehittyy, oma kasvu, mitä on oppinut eri oppimisjaksoilla
- antaa mahdollisuuden oppimisen syventämiseen. Ja kasvuun. Kehityksen kaari.
- heikkous: täytyy olla jo jonkintasoinen kirjoittaja.
- kirjoittamisen kautta voisi yleensä vähemmän kirjoittava löytää uuden oppimistavan.
Keskustelut ja vuorovaikutteiset tilaisuudet:
- opinnäytetyön ohjaamisessa.
- motivaatiopulmien kanssa
- jos jää hommat tekemättä, keskustelu on tärkeää
- mahdollistaa jatkokysymykset
Projektityö:
- toinen puoli luokasta voi haluta toteuttaa kurssin eri tavalla. Jos vain on mahdollista. Tällöin ohjaajan pitää usein tuntea hyvin oppilaat.
- projektin pystyy jakamaan pienempiin osiin. Projektin suunnitelma on tärkeää.
- usein projektityössä arvioidaan enimmäkseen sisältöä
VIHREÄ RYHMÄ: ryhmän nimi tulee siitä että he käyttivät vihreää tussia käsitekartan laatimisessa.
Vertaisarviointi:
- vastaava taho arvioi ryhmän toimintaa
- sisäiset ja ulkoiset auditoinnit
- tukee osaamisen kehittämistä ja oppimista
- samalta alalta tulee tyyppejä vierailemaan, kritiikki voi olla liian lepsua tai tiukkaa
- balanssi rakentavan palautteen
Portfolio: arvioidaan omaa osaamista
vahvuudet: sanoittamisen ja havainnoinnin kautta:
- huonommatkin kirjoittajat saa mahdollisuuden
- jos ei osaa kirjoittaa, voi käyttää valokuvia, videoita jne..
- samalla voi arvioida omaa osaamista. Oman osaamisen reflektointi. Mitkä on sun omat kehittämistavoitteet?
heikkoudet: viidakko - liian laaja viidakko jos laittaa portfolioon kaikkea mahdollista, pelkona on eksyä viidakkoon
Tutkimusprojekti:
-laajempien kokonaisuuksien arviointiin
-syvällisyys, innovatiivisuus, kokonaisvaltaisuus
-miten pystyy tuoda tutkimuksellista työtä työpaikalle.
-yhdistää työn ja koulun jonkun hanketyön avulla - käytöntöön
-tausta varhaiskasvatuksessa, eri toimijoiden (perheet, työntekijät ja varhaiskasvatusjohto)
1) haastattelin asiakkaita (perheitä)
=> 2) ryhmäkeskustelu työntekijöiden kanssa
==> 3) uusi ryhmäkeskustelu aiempia tietoja hyödyntäen johtoportaan kanssa
KOLMAS RYHMÄ:
-suosii hyviä kirjoittajia. voidaan mahdollisesti antaa mahdollisuus tehdä suullinen tentti.
-helpompi verrata
Ryhmätentti?
Ajastettu verkkotentti:
-jos kärsit tenttijännityksestä, verkkotentti on kätevä olla tarjolla
-jääkö oppiminen pinnalliseksi - täytyy osata tuottaa vastauksia
-verkkotentissä korostuu luottamus - jos on sovittu saako käyttää materiaalia vai ei
MIND MAP
-opiskelija laittaa mindmap muotoon osaamisensa miellekartan muotoon
-opettaja näkee hahmottaako opiskelija kokonaisuuden
-vaatii substanssiosaamista, täytyy osata vaadittu asia
-nopeasti tarkastettav
-ei sovellu ainoaksi arviointimenetelmäksi'
-jokainen ajattelee asiat omalla tavallaan, joku toinen ei saa auki mind-mappia.
-- voisiko mindmapin purkamisessa olla opiskelija mukana?
-sopii eri aloille, arkkitehtuuri, pienoismalli, leipuri leipoo leivän eikä esitä leivän tekoa papreilla. Ei sovellu esim matematikkaan, mihin kirjatentti sopii paremmin.
Se voi olla piirustus, posteri, tms..
-demo on oman osaamisen näyttämistä
-demossa on oleellinen juttu - sitä voidaan käyttää vertaisarvioinnissa mutta demoon on tutustuttava alustavasti jo ennakkoon...
-ei sovellu joka asiaan
Kiteytys: edellistä kolmea menetelmää käytettynä oppilas saisi varmasti erilaiset arvosanat:
- yksilö opettaa, tai ryhmä opettaa
- heikkous on se jos ei osaa opettaa, se voi olla ahdistava kokemus ja epävarmuus näkyy
- itse ehkä opit, miten saat tuotua sen oppilaille
- helppo järjestää, sitouttaa opiskelijaa
-vie opelta resursseja pois
-esiintymistaidot karttuu
(pohdittiin että se olisi vertaisarviointi)
syväoppiminen vahvuutena - joudut itse opettelemaan asian hyvin perusteellisesti
Yliopettajien välikommentit:
# KIMMO: asiaan X perehdyttiin, vastuuteemat jotka piti avata esittämällä/opettamalla toisille pienryhmille, sosionomiopiskelijoiden täytyi sanoittaa eli kirjoittaa oppimansa auki. Menetelmänä haastava - paitsi opettajakoulutusohjelmassa.
# RUUT: AMK-pedagogiassa tehdään projekteja. Kokeilukulttuuri-projekti: projektin aloituskokous. Jaettiin Teema-alueet: tietystä asiasta, joku perheytyy asiaan, joku kokeilukulttuuriin. He perehtyvät asiaan ja opettavat sen muille.
Kirjalliset työt:
raportti, tiivistelmä, essee ja tutkielma (blogi)
sitä voi käyttää missä tahansa oppimisen/opetuksen vaiheessa.
-etänä, ei tarvita läsnäoloa
-arviointi voidaan kohdistaa useaan asiaan.
-miten toteuttettu, ilmaistu, esitetty, semma
-harjoitustöitä pitää olla.
-voidaan tehdä yksin, parin kanssa, ohjattuna, tai ryhmissä.
-arvioidaan suunnittelua, ajankäyttöä, taitoa
-tekemällä, lukemalla, labratyö, suunnittelu, tiedonhankintatyö
-työsali, työmaalla, luentosalissa
-vaatii itsenäistä työtä,
-joudut lukemaan ohjeita ja toteuttamaan suuremman kokonaisuuden
-isompi kuin pelkkä kirjallinen työ
Osaamista projekti , (kirjalliset työt), esiintymistä (osallistuvat opettajat)
Ryhmän kiteytys:-näidenkin kolmen hyvin erilaisen kombon yhdistelmä on vaikea toteuttaa
-Jos puhutaan 2-asteen tutkinnosta, ei voi olla pelkästään kirjallista työtä. pitäisi oppia tekemään myös käsillä töitä.
Hymyilevillä yliopettajilla on lopullinen totuus.
# KIMMO: Jos kurssivaatimuksiin kuuluu monipuolinen toteutus, pitää antaa mahdollisuus suorittaa koko kurssi kirjoittamalla tai pelkästään esittämällä.
=> -siirrytään kapeampaan tarjontaan
=> -hlö-kohtaistaminen
# RUUT: arviointi ei ole ikinä tasa-arvoista. prosessi on niin monimutkainen. yhteisesti kuvatut arviointikriteerit mahdollistaa lähes tasa-arvoisen kohtelun.
Mitä arvioidaan?
-työsaliharjoitteet, projektityöt, pienempiä ryhmätöitä, pienempi osakokonaisuus, katsotaan miten se etenee. miten se kokonaisuusjatkumona menee eteenpäin. -luovuttamisesta ja kesken jättämisestä menettää pisteitä.
-voi olla lukihäiriötä ja sanasokeutta. vaikea löytää ongelmatapaukset ryhmästä ja niille pitäisi olla vielä lisäksi aikaa.
- koppityö: vaneriseinä johon sähkötöitä tehdään.
- työpajakampaaja:
PALAUTE:
- haastoitte meidät ajattelemaan ja tekemään, vaikka "me tiedetään jo nää jutut"
-eräs ryhmäläinen oli alussa hämillään että "meidänkö nää pitää keksiä nää vastaukset" Lopulta mieli kirkastui ja vastauksia alkoi syntyä
- 45-minuuttia oli sopiva aika, aikaa oli 15 minuuttia karttaa kohden
VASTINE:
Ryhmämme toimi fasilitaattoreina eli oppimisen mahdollistajina. Halusimme että opiskelijat joutuvat itse pohtimaan. Emme halunneet antaa valmiita vastauksia. Oikeastaan tehtävässä ei ollut oikeita eikä vääriä vastauksia. Mindmap toimii usein parhaiten ideoinnin apurina ja on harvoin paras aineiston esitysmuoto.
Arvioinnissa pitää miettiä, mitä arvioidaan. Voidaanko käyttää koko ryhmälle samaa arviointimenetelmällä. Erilaiset oppijat vaativat erilaisen arviointimenetelmän tasa-vertaisuuden saavuttamiseksi
Kommentit
Lähetä kommentti