Muistiinpanot Kiljavan opistolta 10.10
Vierailimme Kiljavan syksyisissä järvimaisemissa aurinkoisena päivänä tutustumassa yhteisöpedagogin opintoihin. Yhteisöpedagogit ovat järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka työskentelevät kunnissa, järjestöissä, laitoksissa ja yrityksissä ohjaajina, kouluttajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina. Yhteisöpedagogin työ on ihmisläheistä. Tutkinto kestää kolme ja puoli vuotta (210 opintopistettä).
Oppitunnilla jota havainnoitiin käytiin läpi nuorisolakia. Siitä otteita seuraavassa:
Nuorisolain tavoitteita:
-nuorten osallisuuden, toimimisen ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen yhteiskunnassa
- nuorten kasvun, itsenäistymisen ja yhteisöllisyyden tukeminen
-nuorten harrastaminen ja toimiminen kansalaisyhteiskunnassa
-yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen
-kasvu- ja elinolojen parantaminen
Kesken opettajan esitelmöinnin eräs oppilas viittasi ja sanoi että hänellä on MP eli mielipide. Ja oli mielipiteen tueksi jotain konkreettista.
"-Kunnissa liikuntatoimi jakaa tiloja nuorisojärjestöille ja seuroille. Prime-time harrastustunteja enemmän nuorisolle vs vanhojen äijien sählytunnit."
"-Nuorille enemmän harrastusmahdollisuksia: skeittirampit, liikuntapuistot, lumiramppi."
Seuraava kalvossa olikin perhosen kuva ja kaikki nousivat seisomaan ja tekivät opettajan johdolla jumppaliikkeitä. Opettaja valisti meitä jumppatuokiosta. Hänellä oli tapana laittaa aina kalvojen sekaan sopivin välein random-kuvia-eläimistä ja se tarkoitti jumppahetkeä. Sekä opiskelijat, opettaja olivat riemuissaan menetelmästä. Se todella aktivoi ja piristi luokan ilmapiiriä ja paransi yhteishenkeä. Myös me vierailijat olimme riemuissamme ja ainakin itse aion käyttää vastaavia kevennyksiä ja piristysruiskeita omissa esitelmissäni - varsinkin liian teoreettisissa sellaisissa.
Kunnan tehtävänä ja vastuuna:
-luoda edellytyksiä paikalliselle nuorisotyölle ja nuorisotoiminnalle ottaen huomioon paikalliset tarpeet (huom: väestön ikärakenne)
-järjestää nuorille palveluja ja tiloja
-tukea nuorten harrastus- ja kansalaistoimintaa (paluu 1970 luvulle?)
*Nuorisoalan järjestöjen rooli kasvussa => valtion apuihin oikeuttavaa nuorisotyötä tai toimintaa sekä alan palvelutuotanto
Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset:
-yhteisöt jotka kehittävät tai edistävät nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta valtakunnallisesti. Ne voivat myös muodostaa sopimukseen perustuen kahden tai useamman yhteisön liittymiä osaamiskeskuksiksi (sopimus ja rahoitus suoraan ministeriöstä). Osaamiskeskuksissa tuodaan usein hyvin erilaisia toimijoita yhteen.
-harrastuksia jokaiselle nuorelle
-syrjäytyminen vähenee ja työllistyminen vahvistuu.
-osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
-mielenterveysongelmien ehkäisy
-neuvonta ja tuki itsenäiseen asumiseen
-nuorisotyöntekijön osaamisen kehittäminen
-digitaalisen nuorisotyön kehittäminen
-nuorisoalan tiedon tuottaminen
-(nuorisobarometri)
-vertaisuuteen pohjaavan hyvän käytännön kiertoon laittaminen.
-erilaisia pelitalo-toimintoja => aktivoi nuorisoa digitaaliseen tekemiseen.
-syrjäytymistä vähentävä vaikutus ja työllistävä vaikutus
Miten soteuudistus vaikuttaa nuorisolakiin?
-ei vaikuta nuorisolakiin, koska se suojattiin sote-käsittelyä ennen
Uusi eläinkuva eli jälleen jumppatuokio. Tällä kertaa jumpan aiheena rusina (kumarrus + jalat varpaisiin) ja aurinko (käsien ojennus ylös ja sivuille)
Miten valmennuspedagogiikka ilmenee opetus/ohjaustilanteessa?
1. Millainen on oppijan rooli
“oppija nähdään aktiivisena tiedon ja kokemusten prosessoijana”
2. Millainen on ohjaajan rooli?
“valmentaja luo kasvualustan oppimisprosessille ja oppijan ammatilliselle kasvulle”
3. Miten työelämälähtöisyys näkyy oppimistilanteessa.
-opiskelijoiden kysymykset ja havainnot liittyvät heidän omaan kiinnostuksen tai mahdollisesti alaan jolla he jo toimivat opettajina tai harjoittelijoina.
Yksi ryhmä suoritti työharjoittelua Riihimäen nuorisotilalla ja toinen puolestaan Klaukkalan tukitalossa. Ryhmä tekee harjoittelusta raportin + synteesin. 2 kirjallista tuotosta ja esityksen. Arviointi asteikolla 1-5.
“Valmennuspedagogiikan tavoite on vahvistaa opiskelun työelämälähtöisyyttä (ei vain autenttiset tilanteet, vaan työelämäosaamisen näkökulma)
4. Miten ryhmässä toimiminen näkyy oppimistilanteessa?
“Oppimisen ja opettamisen lähtökohtana on opiskelijoiden oppiminen yhdessä toistensa kanssa tai toisiltaan ilman opettajan välitöntä puuttumista tilanteeseen.”
Osaamiskeskusrakenne:
- 4 kpl nuorisoalan osaamiskeskuksia: Pääkaupunkiseutu (Nurmijärvi-Helsinki-Kauniainen), Jyväskylä, Turku ja Kuopio
- valtakunnallinen nuorisokeskusten verkosto (9 kpl)
Tutkinnot:
- järjestö- ja nuorisotyö
- työyhteisöjen kehittäminen
- kulttuurituotanto
- viittomakieli ja tulkkausala
Valmennuspedagogiikkaa kaikilla aloilla ja kaikissa yksiköissä.
VANHAT KESKUKSET:
Allianssi, lasten ja nuorten taidekeskus, nuorisotyön perinnekeskus, sorin sirkus, nuorisokeskusyhdistys preventiimi, työpajayhdistys, verke - verkkonuorisotyön
UUDET KESKUKSET 2019 loppuun mennessä
Verkoston ulkopuolella on kanuuna-verkosto = Lahden kaupungin oma verkosto
https:/minedu.fi/nuoristotyon-keskukset
*nuorten osallisuus
*nuorten sosiaalinen vahvistaminen
*verkossa tapahtuva nuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut
-nuorten akatemian hallinnoima yhteenliittymä ja suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry.-espoon hallinnoima valtakunnallinen työpajayhdistys
*nuorisotyön digitalisaation kehittäminen - euroopanlaajuisesti aktiivinen verkosto
*nuorten sosiaalinen vahvistaminen => etsivän nuorisotyön osa-alue
-sisältää tutkimusta, koulutustapaamisia, materiaalin tuottamista ja e-mentorointia
Humak mukana koordinoimassa ja toteuttamsaa e-mentorointia
1) e-mentoreiksi
2) mentoroitaviksi - (aktori)
3) esimiestaso
Tässä välissä katsottiin Humakin mainosvideo eli puunhalaaja-video. “Älä puhu koivulle - puhu kollegalle”
-verkostoidu lähikollegan kanssa verkossa
Uusi hanke on E-mentorointi Zoom-ympäristössä.
NUORISOLAKI
* arviointi- ja avustustoimikunta (7§)
-valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen avustusasiat
-lausunnot valtionapukelpoisuudesta
-avustusten jakoperusteet
-arvioinnit järjestöjen toiminnasta
-(kansalaisjärjestöjen rooli tulevassa yhteiskunnassa?)
-(keskieurooppalainen malli?)
Aloja joilla valmistunut yhteisöpedagogi voi työskennellä:
1) nuorisotyö
-nuorisotilat (nuorisotoimi)
-ohjaamo (työvalmennus/työvalmentaja, etsivä nuoristyöntekijä)
-nuorikodit
-liikunta ja harrastetoiminta (partio)
-erityisnuorisotyö
-vapaaehtoispohjainen nuorisotyö (esim. aseman lapset, saapas)
-sateenkaareva nuorisotyö
-työpajat/kurssit/verstaat
-etsivä nuorisotyö
-muskarit, perhekerhot, ym. kerhotoiminta
-puistotoiminta
-kriisiapu - (ensi- ja turvakodit, päivystävät puhelimet
-maahanmuuttajanuoret
-koulun nuorisotyö
-TE-toimisto nuorten aikuisten
-neuvolat, perhetyö/perhekerho, perhekahvilat
-nuorisoasemat
-lastensuojelu
2) järjestötyö
-asumiseen liittyvät järjestöt
-eläkeläis järjestöt
-seksuaalioikeuksiin liittyvät järjestöt (seta, sexpo)
-vähemmistöt/kulttuurit
-kuntoutus
-ympäristöjärjestöt
-hyväntekeväisyysjärjestöt
-opiskelijajärjestöt
-veteraanijärjestöt /lotta-toiminta
-liikuntaa edistävä järjestö
3) kansalaistoiminta (vapaaehtoistyö)
-asukastoiminta (kahvila)
-matalan kynnyksen kohtaamispaikat, klubitalot, seurakuntatoiminta
-vertaistuki (AA, NA)
-hankkeet, mielenilmaukset
-harrastetoiminta (SPR, liikuntajengit, tapahtumat)
-ystäväperhetoiminta, tukiperhetoiminta, kummitoiminta
-koulumummo-, ja kouluvaaritoiminta
-protu ry (Prometheus-leiri = uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton aikuistumisleiri)
-hyväntekeväisyys (hursti, keräyslippaat, jne…)
-osuuskunnat
-ystävätoiminta, tukihenkilötoiminta
-kaupunkiviljely, ruokapiirit
-puistojumpat, puistokirpparit
-festarit ja keikat
-saunapäivä, siivouspäivä, ravintolapäivä
4) pedagogiset toimintaympäristöt
-koulu
-ip-kerhot
-kansalaisopistot
-leirit
-VO-keskukset
-avoin varhaiskasvatus
-varhaiskasvatus
-päivätoimintakeskus
-kriminaalihuolto
-vertaistukiryhmät
-hankkeet
-ohjaamot
-vapaaehtoistoimnita
5) vaihtoehtoiset ympäristöt /yrittäjyys
-hyvinvointipalvelut (eri terapiamuodt, ehkäisevä työ)
-hr-työ, rekry
-ammattiliitot
-työpajat
-tapahtumat
-leirit, kerhot
-ryhmämatkat
-seurakunta
-tukitoiminta
-kultturipalvelut (taideopetus)
-4h-yhdistys
-harrastetoimintakeksus
-harraste- ja liikutatoiminta
HYVÄ KOULUTUSKOKEMUS (humak-opiskelijoiden mielestä):
Kouluttaja:
-hyvä valmistautuminen
-sisältö pätevää
-ulosanti selkeää ja sopivasti persoonallista ja vuorovaikutteista
-sopiva tahti (ei liian kiire)
-antaa selkeät ohjeet ja tavoitteet
Ryhmä:
-sitoutunut
-määrittelee ryhmän tavoitteet yhdessä
-toimivat henkilökemiat
-tuki, kannustus, reilu työjako
Ympäristö:
-tekniikka toimii
-tilat ja puitteet tarkoituksenmukaiset
-viihtyvyys ja inspiroiva ja motivoiva
-koulun ja koulttajan resurssit ja rakenteet
-opiskelijat ja opettajat viihtyvät
- verkkoalustat
Opiskelijan rooli:
-ryhmäytyminen
-kolmen ämmän sääntö (mitä, missä, milloin)
-tiedät missä olet ja mitä teet
-tiedostaa minä-pystyvyyden
-oma aito kiinnostus
-osaa arvioida omien voimavarojen riittävyyden
-reflektointi
-armollisuus
-rytmittäminen
-motivaatio! (opiskelijan, opettajan ja ryhmän motivaatio)
Lisäksi:
- hyvä balanssi elämässä (irtiotot opiskelusta)
- ajankäytön suunnittelu
- työpaikan tuki
Kommentit
Lähetä kommentti